Erokirje riippuvuudelle!

29.04.2022

Mietippä tarkkaan näitä seuraavia sanoja ja ajatuksia. Näistä ajatuksista löydät vahvan hengen eli "spiritus fortuksen" eli alkoholin koko totuuden. Sillä ei ole sattumalta nimi vahva henki, koska se siitä nimenomaan tulee, sinua hallitseva vahva henki. Eikä se ainoastaa hallitse sinua, vaan ottaa hallintavallaan elämästäsi. Koko elämäsi tulee pyörimään sen ympärillä.

Jos itse kamppailet samaisen hengen kanssa, on sinulla kaksi vaihtoehtoa, joko elät ja tulet toimeen sen kanssa, tai sitten teet samanlaisen kirjoituksen omasta hallintavallastasi. Joko annat sen hallita tai alat itse hallitsemaan omaa elämääsi, otat vastuun teoista ja tapahtumista ja ennen kaikkea siitä, miten nyt alat elämään. Aina, kun annat tälle hengelle vallan, ottaa se sinut omakseen - kokonaan. Siitä ei ole kahta kysymystä, miten siinä käy. Alkoholistina, usein epäilevänä ja moneen kertaan kokeilleena tiedän tämän. Se on vain hyvin harvojen, jos sittenkään kenenkään hallittavissa. Riippuvuus ei välttämättä ole perintö, jota kannat taakkanasi, vaikka usein sen olemassaolo perheessä vahvasti edistää sen tulemista osaksi sinunkin elämää. Riippuvuuden voi myös oppia, käyttämällä.

Tässä kuitenkin erään riippuvuudesta vapautuneen "orjan" kirjoitus.

SINÄ PARAS YSTÄVÄNI !

Olen miettinyt millä sanoin aloittaisin tämän elämäni ehkä tärkeimmän kirjeen. Kirjeen joka on jäähyväiskirje parhaalle "ystävälleni." Hyvästelen sinut jota kutsutaan alkoholiksi, jonka todellinen nimi on valhe! Sinä olet syypää elämäni rappioon. Saadakseni elämäni takaisin minun on pakko hyvästellä sinut ikuisiksi ajoiksi elämästäni. Tunnen sinun pohjattoman omistamisen halusi. Mikään ei enää ole, kuin joskus oli. Haluan totisesti päästä sinusta eroon ja unohtaa sinut. Haluan sinun olevan osoitus siitä mitä on todellinen rakkaus. Sitä sinä et ole. Olet muistutus siitä miten rakkauden voi kadottaa niin, että tilalle tulivat masennus, apatia, huojuva itsetunto, katkeruus ja kauna. Olit viemässä elämästäni kyvyn kohdata ja kaikkein tärkeimmän - rakkaimmat ympäriltäni. Tuijotin kuilun reunalla pimeää tyhjyyyttä jonka pohjalla näin yksinäisen kuoleman. Minun on pakko hyvästellä sinut!

SYYTÖN.

Elämässäni on kolhuja ja haavoja joita olen alkanut aukoa. Olen syytön syntymääni ja taustaani. Olen syytön vanhempieni valintoihin. Olen syytön lapsuuteni ja nuoruuteni valintoihin joita tein, koska halusin selvitä ja tulla hyväksytyksi. Kaiken minkä tein, tein koska elämästäni puuttui "suuri syli". Ymmärrän tänään syyttömyyteni sinulle näin kirjoittaessani.

Kauan kauan sitten olit lämmin ja hehkuva lupaus. Olit huikea aurinkoloma. Olit vapauden ja aikuisuuden kirkkain tähti. Se sinä olit, kun olin lapsi, mutta koska minä olen minä, ymmärrän tänään, että tulit elämääni ulkoa. Olit eri Äidistä. Eri perheestä ja talosta. Syvimmällä itsessäni tiesin kuka olin. Koen olevani syytön, että olet olemassa ja viekkaasti liityit elämääni. Näin sinut ensikerran pienenä lapsena. Muistan miten kiehtova ja hilpeä olit. Aikuiset muuttuivat seurassasi valoisiksi. Arjesta tuli juhla. Sinä olit lupaus ilosta ja onnesta omalla hilpeän kuplivalla tavallasi, mutta ilosi oli valhe ja siksi aloin pian vihata sinua. Pelkäsin ja vihasin, koska kasvosi olivat aina peitetyt. Saapuessasi kotiini en koskaan tiennyt mitä aioit. Tullessasi täytit kaiken hyvässä ja pahassa. Muutit elämän virran suunnan. Mustasta tuli valkoista ja valkoisesta mustaa. Veit valhein aikuisia ilon lähteille, pois peloista ja ahdistuksista.

SINÄ.

Sinä olit arvaamaton, hyökkäävä ja ovela. Löit ja suutelit yhtä aikaa. Valehtelit ja otit omasi röyhkeällä tavalla. Jos joku vastusti sinua, käytit kaiken voimasi vastustajasi hävittämiseen. Kokosit omasi ja pakenit punomaan juonia pian taas hyökätäksesi vahvempana, kuin koskaan ennen. Olit katala ja sitkeä. Olit se joka aina petti lupauksensa. Elit pettämisestä. Idit valheesta ja puhkesit kukkaan siellä missä pelko ja viha lymysivät. Sinun kultaasi olivat kyyneleet. Ilon, pelon ja katkeruuden kyyneleet. Sinun sairaita juuriasi kasteltiin niillä kyynelillä. Sinä sait voimasi tyhjistä lupauksista ja haaveista. Niistä sinä elit ja elät tänäkin päivänä. Sinä olet sinä ja minä vihaan sinua totisesti, koska olet ollut ihoni alla koko elämäni matkan. Sinä petit minut. Paras ystäväni - Sinä olet pettänyt minut!

VARASTIT MINULTA RAKKAUDEN.

Olet vienyt minulta rakkauden. Se on suurin syy eroomme. Olet vienyt minulta rakkauden. Se näkyy siinä, että kylmetän sydämeni. Pelkään ja olen arka. Olet vienyt minulta rakkauden kurkoittaen minuun tyhjin lupauksin. Miten kukaan voikaan olla niin valheellinen, kuin sinä olet. Teit minusta syyllisen ja sairaan, sairaan toisten ihmisten pelkojen edessä. Varastit rakkauden ja

osoitit siihen syyllisen joka oli aina joku muu, kuin sinä. Veit rakkauden. Kirjoitit kauttani runoja ja lauluja jotka löysin työpöydältäni yhteisen matkamme jäljiltä. Ne olivat sinun rakkausrunojasi. Juuri sinun näköisiä. Käsiala vain oli omani. Se saa minut ahdistumaan. Miksi sinä olet niin vaativa minulle? olen keskustellut kanssasi vuosikymmeniä saamatta ainuttakaan vastausta. Se on eromme toiseksi suurin syy. Sinä et anna ainuttakaan hetkeä ilman vastapalvelusta. Se palvelus on, että juon sinua lisää ja putoan syvemmälle sinuun kunnes sammun. Kunnes kuolen. Totisesti, kunnes kuolen jättäen jälkeeni henkesi joka jatkaisi elämäänsä lapsissani minun syyllisyyteni tähden. En tahdo koskaan niin käyvän.

Meillä on ollut kanssasi älyttömän hauskaa yhdessä. Olet auttanut minut lukemattomia kertoja pois pinteestä. Rohkaissut tyttöjen kanssa. Tuonut riemua ja iloa. Annoit rohkeutta hypätä liekkeihin, kun syvimmältäni oikeasti olen arka ja epävarma. Soitit musiikkia. Suutelit ja hyväilit naisen lailla, huikealla tavalla. Luotin sinuun. Olit läsnä ja saattelit sinne missä joku minut hyväksyi. Elämäni ainutkertaiset ja suurimmat tapahtumat olen halunnut palkita sinulla sillä sinä olet paras ystäväni ja olet sen arvoinen. Palkitsin itseäni sinulla aina. Olit ykkönen kaikessa ja kaikkialla, koska olit valo jonka lapsuuteni kodissa opin näkemään. Sinua minä kaipaan. Sinua minä ikävöin ja suren. Mutta sinä muutuit minussa. Veit ilon ja muutuit. Olit arvaamaton. Vailla suuntaa. Aloin pelkäämään ja vihaamaan sinua. Sinä muutuit minussa, en minä sinussa. Minä olen minä ja sinä tulit minuun ulkoa. En tahdo antaa enää itseäni sinulle ja siksi olen noussut taisteluun. En halua että olet kuninkaani. Lasteni, vaimoni ja Jumalani vuoksi haluan haudata sinut ja unohtaa sinut sinne minne olit jo valmis hautaamaan minut. Haluan sulkea sinut ulos elämästäni ja perheestäni. Haluan saada oikean kuninkaan takaisin. Hänet jota voin kiittää siitä, että elän ja voin toipua sinun sairaasta syleilystä. Varastit minulta rakkauden, mutta haluan sen takaisin. Sinulta sitä en voi saada.

Olet muuttunut sen vastakohdaksi joka joskus olit. Veit muuttuessasi suurimman. Olet vienyt rakkauden. Se näkyy epäluulona lasteni kasvoilla ja pelkona siitä, että joko sinä olet taas tullut meille kylään. Se näkyy vaimoni hiljaisina, alistuneina kyyneleinä, kun hän odottaa minua takaisin matkaltani. Takaisin matkalta, vaikka olen ollut paikalla päiväkausia. Paikalla, mutta poissa. Se näkyy siinä etten voi levätä rauhassa Jumalani sylissä, sillä sinä haluat olla Jumalani. Voin todellisen Jumalani kautta vannoa ettei sinusta ole siihen.

VAIHTOKAUPPA.

Minulle on luvattu jotain joka ylittää sinut ja täyttää luonteeni puutteet. Minulle on luvattu rakkaus jonka kanssa voin keskustella. Jota voin jakaa ilman pelkoa ja ahdistusta. Haluan tehdä elämäni suurimman vaihtokaupan. Vaihdan sinut rakkauteen jota saan elävältä Jumalalta. Mutta ikävöin sinua vielä tätä kirjettä kirjoittaessani, mökkini pöydällä, kesän kauneimman keskellä sen huikeassa yksinäisessä hiljaisuudessa. Puhun sinulle kuiskaten. Olen kerran tuntenut sinut. Olet ollut minun paras ystäväni. Jatka elämääsi toisaalla ja pysy kaukana minusta ja lapsistani. Sinä joka petät lupauksesi, ystäväsi ja tuhoat ilon ympäriltäsi. Sinä olet rakkauden vastakohta. Sinä olet pelko. Olet pelko kauniissa pulloissa tuhansin lupauksin, maustein, värein ja sävelin. Olet viha taxfree tuliaisina. Olet viha rakastavaisten välillä. Olet viha ihmisessä, että emme kykenisi kohtaamaan itseämme. Olet viha joka jatkaa elämäänsä meissä sukupolvesta toiseen, jotta emme voisi kohdata rakkautta joka on istutettu jokaiseen meistä elämämme ensimmäisessä sekunnissa. Olemme sinun pelkoon kiedottujen lupaustesi vankeja.

HYVÄSTI.
Minun hylättävä sinut itseni ja rakkaitteni vuoksi. Oivallus jonka olen kokenut oltuani hetken erossa sinusta on valtava. Haluan jatkaa. Haluan raitistua. Näen edessäni elämänmittaisen tien. Olet mustasukkainen etkä haluaisi päästää minua valoon. Se paljastaisi mitättömyytesi. Pelkäät valoa, kuin lapsi pelkää pimeää. Olen nähnyt valon ja otteesi on irtoamassa. Kuoleman pelko on suurempi, kuin elämän pelko ja elämä on ihmisten valo - minun valoni! En halua enää sairastaa sinua ja siksi eromme on ikuinen. Minun on raitistuttava ja jätettävä sinut kokonaan. Se on on tehtävä puutteideni ja heikkouksieni vuoksi. On aika kasvaa aikuiseksi ja ottaa vastuu elämästä ilman ahdistavaa syliäsi. Paradoksaalista, mutta en voisi nähdä valoa niin kirkkaana, kuin sen tänään näen kaiken kokemani valheen, pelon, epäluulon, katkeruuden, surun ja pettymysten jälkeen. Jään miettimään miksi tarvitsin kaiken tämän kärsimyksen. Kiitän Jumalaa ettei hän hylännyt minua kuten sinä hylkäsit.
Jää hyvästi sinä paras ystäväni, syli ja kasvukumppanini. Jää hyvästi. Unohda minut, äläkä koskaan palaa. Se on tahtoni. - HYVÄSTI !

(Kirjoitti nimetön raitis alkoholisti jaettavaksi elämänsä takaisin haluaville)