Pelot elämän esteenä

Terapeutti Tor Spiik: 
Tämä on raakile todellisesta jutusta, mutta, kun en sitä löytänyt, halusin tekstin tärkeyden takia kuitenkin julkaista tämän.

"Pystytä risti keskelle pelkoja"

Paniikkihäiriö, ahdistuneisuus, jännittäminen, pelkoneuroosi, fobia...Kaikki nämä ovat nykyajan ihmiselle tuttuja sanoja, joiden taakse kätkeytyy vaikea ongelma. Pelko hallitsee monen elämää.

Pelko on mukana jokaisessa päivässämme, usein piilossa, välillä esiin nousten. Se on ensi kädessä normaali tunne, yhtä lailla kuin ilo, suru tai rakkaus. On sanottu, että pelko kuuluu elämään kuin ilma hengitykseen. Pelon tarkoitus on suojella meitä, varoittaa ja puolustaa. Se antaa meille viisautta pysähtyä, kun olemme matkalla kohti vaaraa. Voimme ammentaa siitä inhimilliset kykymme ylittävää voimaa, kun meidän on toimittava nopeasti lähimmäisemme pelastamiseksi.

Entä kun pelosta tulee sairaus, tila, joka jäytää sisintä jatkuvasti?

- Liian suurina, väärällä tavalla ja väärään aikaan ilmi tulevina pelot alkavat hallita ja orjuuttaa meitä. Ne muuttuvat vihollisiksi. Pelot vaikuttavat kielteisesti toimintaamme ja siihen, miten koemme itsemme ja toinen toisemme. Normaali käyttäytyminen ei ole enää mahdollista, vaan ihminen reagoi pelon kautta. Näin hän tulee myös niin usein väärinymmärretyksi, sanoo Tor Spiik, turkulainen monen toimen mies - terapeutti, sielunhoitaja, uusperheneuvoja, kouluttaja ja kirjailija.

Nykyiselle alalle Spiik on päätynyt monen vaiheen kautta. Elämänsä aikana hän on muun muassa suunnitellut ja neulonut nahkavaatteita, hionut silmälaseja ja pyörittänyt yksityisyrittäjänä omaa urheiluvälineliikettä, kahvila-ravintolaa, biljardisalia ja pubia.

- Yrittäjyys päättyi ajauduttuani alkoholin suurkuluttajaksi ja pubin mentyä konkurssiin. Sen jälkeen työskentelin kultasepänliikkeessä ja vaimoni Eijan kanssa omassa firmassa. Tämäkin firma kaatui vanhojen velkojen vuoksi.

Uskonasioita Spiik alkoi lähestyä vuoden 1988 paikkeilla. Ystävä sai hänet lähtemään Turussa toimivaan aamupiiriin, joka tuntui alusta asti kotoisalta. Juominen kuitenkin jatkui edelleen.

- Varsinaisen uskonratkaisuni tein vuonna 1990 Vivamossa, kun päätin kohdata menneisyyteni. Monen tunnin keskustelun, rukouksen ja ripin jälkeen menin järven rannalle istumaan polttaakseni tupakan. Hetken mietittyäni rutistin tupakka-askin, heitin sen roskikseen ja sanoin: "Nyt tää riittää, en enää jaksa yksin räpeltää, tässä olen, ota käyttöösi." Siihen loppui tupakointi ja viinanhimo ja alkoi tie, jolla Jumala on kouluttanut ja johdattanut.

Kokonaisvaltainen pelko

Nykyisin Spiik työskentelee Kristillisessä Tervehtymiskeskuksessa CHC ry:ssä Turussa. Keskus tekee sisäiseen eheytymiseen keskittyvää työtä. Tavoitteena on kokonaisvaltainen hengen, sielun ja ruumiin paraneminen, jossa rukouksella ja Pyhällä Hengellä on keskeinen osa. CHC:n toimintamuotoja ovat esimerkiksi sielunhoito, terapiapalvelut, erilaiset toipumisryhmät ja luentotilaisuudet.

Yksi ongelma, johon myös CHC:n sielunhoitajat törmäävät, ovat pelot. Spiikin mukaan monet liian suuren vallan saaneet pelot ovat peräisin jo lapsuudesta. Pienetkin säikäyttelyt tai viattomilta tuntuvat sanonnat - "älä tee niin tai karhu tulee ja vie sinut" - puhumattakaan uhkailusta, hylkäämisestä ja väkivallasta voivat jättää pysyvän jäljen herkän ja avoimen lapsen tunne-elämään.

- Me vanhemmat saatamme käyttää pelottelua kasvatusvälineenä, mutta unohdamme, että seuraukset näkyvät vasta aikuisuudessa, Spiik sanoo.

Sairaalloiset pelot voidaan jakaa paniikinomaisiin reaktioihin, foobisiin häiriöihin ja yleistettyyn pelkohäiriöön eli neuroosiin. Paniikkikohtauksen synnyttää jokin yksittäinen tapahtuma, jolloin pelko kasvaa nopeasti ja laantuu vähitellen. Fobioiksi kutsutaan pelkoja, jotka suuntautuvat tiettyyn esineeseen, eläimeen tai tilanteeseen. Pelkoneuroosissa oireet ovat pitkäaikaisia ja tilanteesta riippumattomia.

- Pelko vaikuttaa ihmiseen sataprosenttisesti - niin ajatteluun, toimintaan kuin koko kehoon. Hengitys nopeutuu, sydän alkaa tykyttää ja ihminen saattaa alkaa voida pahoin. Verenpaine voi kohota, tulee tasapaino- ja näköhäiriöitä ja päänsärkyä. Ihmisen mielessä syntyy katastrofiajatuksia, ja hänen keskittymiskykynsä heikkenee. Moni voi yrittää puuduttaa pelon tunnetta liiallisella alkoholin kulutuksella tai lääkkeiden hallitsemattomalla käytöllä, Spiik sanoo.

Spiikin mielestä kristittyjen suurin virhe on pelotella ankaralla ja rankaisevalla Jumalalla. Miten muodostaa rakkaus- ja luottamussuhde johonkin niin suureen ja pelottavaan, joka vaan viskelee kuumia kiviä ja rankaisee milloin mistäkin pienestäkin rikkeestä?

- Pelottelemalla saamme varmasti paljon ihmisiä, jotka suorittavat hyväksynnän saamiseksi. Emme saa rakkauteen ja hoivaan uskovia ihmisiä. Emme saa kristittyjä, jotka iloitsevat Jumalan lapseudesta. Pelosta tulee uskon vastakohta.

Seurakunnissakin moni kärsii neurooseista - sisimmässä on ahdistusta ja häpeää, jota ei uskalleta paljastaa kenellekään. Seurakunnan tulisi kuitenkin olla peloista vapaa turvapaikka, jossa kristityt tukevat toisiaan.

- Kolossalaiskirjeen kohta 3:12-15 muistuttaa meitä tärkeistä kristillisistä avuista. Onko seurakunta unohtanut olevansa Jumalan käsi? Minne on jäänyt kyky itkeä itkevien kanssa, vaatettaa resupekat ja laittaa sormus eksyneen käteen? Niin usein vastuu työnnetään takaisin Jumalalle ja sanotaan: "Rukoile vaan, kyllä Jumala hoitaa." Tämä ei ole kristillistä rakkautta, josta meidät tunnetaan.

Pelon hallinta alkaa tiedostamisesta, siihen tutustumisesta. Rinnalla kulkeva lähimmäinen voi auttaa näyttämällä "järjen valoa", tuomalla ongelmaan sivustakatsojan näkemyksiä.

- Pelko on ikään kuin nostettava pöydälle, sitä on käänneltävä ja katsottava, mitä siihen sisältyy. Toinen tapa on selvitellä elämäänsä ja sitä kautta löytää pelolle syy. Aina kannattaa tutkia pelkoaan ja miettiä, onko sille jokin selkeä selitys vai ylireagoinko tilanteeseen nähden.

Koska pelot ovat osa ihmistä, niitä ei saa meistä kokonaan pois, ne eivät sinänsä lähde meistä mihinkään. Niiden ylivallan voi kuitenkin voittaa.

- Itse kärsin lentopelosta ja istuin kerrankin koneessa ajatellen, että nyt tuli lähtö. Maksoi mitä maksoi, mutta minun on päästävä pois tästä koneesta. Samalla mieleeni tuli Raamatun lause: "Täydellinen rakkaus karkottaa pelon." Aloin rukoilla ja kiitin Isää rakkaudesta, jonka läsnäolossa ei tarvitse pelätä. Samassa sisimpääni laskeutui rauha, Spiik kuvailee.

Joillakin psyykenlääkkeillä on myös pelkoa lievittävä vaikutus, mutta lääkkeet pelkästään eivät ratkaise ongelmaa. Samanaikainen terapeuttinen kohtaaminen on ratkaiseva askel kohti parantumista ja pelkojen voittamista.

- Toiset ammattiauttajat vievät kohtaamaan pelkoa aiheuttavan tilanteen fyysisesti, toiset "käsittelevät" pelot hienotunteisesti piiloon. Aina täytyy muistaa, että jokaisen pelko on hänen suurin pelkonsa, on se sitten miten todellisuuteen pohjautuva hyvänsä. Varsinkin pienen lapsen kokema pelko saattaa olla aikuisen silmin mitätön, mutta lapselle se on koko hänen maailmansa täyttävä, Spiik muistuttaa ja jatkaa. On tärkeää muistaa, että kukaan muu kuin minä itse en ole ollut siinä tilanteessa, jossa pelko sai vallan. Minun kokemuksiani ei kukaan voi eikä saa mitätöidä. Se mikä minulle on maailman pelottavin asia voi toiselle olla mitättömän tuntuinen asia.

- Nykyajan pelot ovat täynnä väkivaltaa ja mielettömyyttä. Luonnonmullistukset ja terrorismi tulevat meitä lähelle tiedotusvälineiden kautta - joskus jopa niin lähelle, että ihminen alkaa torjua pelon tunteita muuttumalla välinpitämättömäksi ja kylmäksi, Spiik sanoo.

Rukous, Jumalan Sanan lupaukset sekä lähimmäisen rakkaus ja läsnäolo ovat Raamatun vastauksia pelkojen voittamiseen.

- Pelokaskin voi päättää luottaa Jumalan lupauksiin ja saada sieltä avun.

Raamatun mukaan rakkaudessa ei ole pelkoa, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon (1. Joh. 4:18). Pelkäävä ihminen ei kuitenkaan ole Jumalan rakkauden ulkopuolella.

- Jumala tuntee meidät jokaisen ja tietää, miksi pelko hallitsee. Hän haluaa rakastaa ehyeksi, mutta ihmisen hallintaansa saanut pelko estää Jumalan rakkauden pääsyn elämäämme, ja siksi emme voi tulla täydellisiksi rakkaudessa. Herätyssaarnaaja Urho Muroma kehottaa meitä aina kaikessa keskittämään katseemme ahdistusten ja pelkojen läpi Kristuksen lunastustyön symboliin, ristiin - sieltä saamme lohdun ja turvan. Pystytä risti keskelle pelkoja, niin olet vapaa - todella vapaa, Spiik sanoo.

Teksti: Veli-Matti Laitinen

Lähde: Wetter-Parasie, J. & Parasie, L.: Pelkojeni voittajaksi (Perussanoma, 2000)